LUONNONTAISET TAPAHTUMAT

Maailman kuusi suurinta meteoriittikraatteria

Meteoriittikraatteri (myös astroblem, törmäyskraatteri tai allas) on ympyränmuotoinen painauma, joka on syntynyt meteoriitin, asteroidin tai yleensä taivaankappaleen törmäyksessä planeetan pinnalle.

Maapallolta löytyy todisteita monista tällaisista kraattereista, jotka ovat vaikuttaneet planeettaamme geologisten aikakausien aikana. Yksi tunnetuimmista on esimerkiksi se, jonka uskotaan aiheuttaneen dinosaurusten sukupuuttoon kuolemisen (jota kutsutaan liitukauden ja paleogeenin joukkosukupuutoksi).

Joitakin näistä kraattereista tai ainakin niiden jättämiä jälkiä voi nykyään löytää maan alta. Toisista on tullut kauniita järviä, toiset ovat edelleen autioita ja syrjäisiä paikkoja. Mutta mitkä ovat halkaisijaltaan maailman suurimmat?

Getty Images/Wikipedia.org
Mitkä ovat maailman suurimmat meteoriittikraatterit?
Meteoriittikraatteri (myös astroblem, törmäyskraatteri tai allas) on ympyränmuotoinen painauma, joka on syntynyt meteoriitin, asteroidin tai yleensä taivaankappaleen törmäyksessä planeetan pinnalle. Maapallolta löytyy todisteita monista tällaisista kraattereista, jotka ovat vaikuttaneet planeettaamme geologisten aikakausien aikana. Yksi tunnetuimmista on esimerkiksi se, jonka uskotaan aiheuttaneen dinosaurusten sukupuuttoon kuolemisen (jota kutsutaan liitukauden ja paleogeenin joukkosukupuutoksi). Joitakin näistä kraattereista tai ainakin niiden jättämiä jälkiä voi nykyään löytää maan alta. Toisista on tullut kauniita järviä, toiset ovat edelleen autioita ja syrjäisiä paikkoja. Mutta mitkä ovat halkaisijaltaan maailman suurimmat?
Di Júlio Reis (User:Tintazul) - [1], Pubblico dominio, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?cu
1 - Vredefortin kraatteri (Etelä-Afrikka: 27°0′S 27°30′E).
Vredefortin kraatteri on suurin meteoriittikraatteri maapallon pinnalla, halkaisijaltaan noin 300 kilometriä, ja se sijaitsee Etelä-Afrikan Luoteis-Afrikan maakunnassa. Tähän Etelä-Afrikan osaan iskeytyneen meteoriitin uskotaan olleen halkaisijaltaan 10-15 kilometriä. Tämä kraatteri on paitsi suurin myös vanhin, sillä se on peräisin noin 2 miljardin vuoden takaa. Tämän kuvan julkaisi virallisesti NASA.
Getty Images
2 - Chicxulubin kraatteri (Meksiko: 21°20′N 89°30′W).
Tässä kohokuvassa Meksikon Jukatanin niemimaalta näkyy hienovarainen mutta selvä merkki Chicxulubin törmäyskraatterista. Useimmat tiedemiehet ovat nykyään yhtä mieltä siitä, että tämä törmäys aiheutti kretaani-tertiäärisen sukupuuton, joka noin 66 miljoonaa vuotta sitten merkitsi dinosaurusten ja suurimman osan maapallolla tuolloin vallinneesta elämästä äkillistä sukupuuttoa. Kuvan julkaisi NASA yhdessä JPL:n kanssa.
By User:Vesta - Created with NASA WorldWind by User:Vesta using Landsat 7 (Visible Color) satellite
3 - Sudburyn kraatteri (Kanada: 46°36′N 81°11′W).
Vaikka kraatterin halkaisija on tällä hetkellä "vain" 130 kilometriä, tutkijat arvelevat, että sen halkaisija on alun perin ollut yli 260 kilometriä. Se on yksi maailman vanhimmista kraattereista, sillä sen syntymästä on kulunut yli 1,8 miljardia vuotta. Vuonna 2014 tutkijat päättelivät, että kraatterin muodosti komeetan törmäys. Tämä kuva on otettu NASAn World Wind -satelliitilla.
Pubblico dominio, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=172915
4 - Popigain kraatteri (Venäjä: 71°39′N 111°11′E).
Tämä kraatteri on hyvin mielenkiintoinen, koska se on ensinnäkin maailman neljänneksi suurin (halkaisija 100 km), mutta erityisesti siksi, että sen synnyttäneen asteroidin törmäyksessä syntyi myös timantteja. Valtava lämpötila ja paine mahdollistivat nimittäin sen, että grafiitti, jota Siperian alueella esiintyi suuria määriä, muuttui timanteiksi. Näitä timantteja on vielä nykyäänkin, ne ovat hyvin pieniä ja niitä käytetään teollisiin tarkoituksiin.
Di NASA - NASA Earth Observatory, Pubblico dominio, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=
5 - Manicouagan-kraatteri (Kanada: 51°23′N 68°42′W).
Halkaisijaltaan noin 5 kilometrin kokoinen meteoriitti, joka putosi planeetallemme 214 miljoonaa vuotta sitten, on syynä Manicouagan-järven muodostumiseen. Manicouagan-järvi on rengasmainen järvi, joka sijaitsee Kanadan Quebecin provinssin keskiosissa ja jonka pinta-ala on 1942 km². Chicagon yliopiston ja New Brunswickin yliopiston tutkijat ovat esittäneet hypoteesin, jonka mukaan Manicouagan oli osa moninkertaista törmäystä, joka muodosti myös Rochechouartin kraatterin Ranskassa, Saint Martinin kraatterin Manitobassa, Obolonin kraatterin Ukrainassa ja Red Wingin kraatterin Pohjois-Dakotassa (Yhdysvallat).
Par NASA — Screen capture from NASA World Wind, Domaine public, https://commons.wikimedia.org/w/in
6 - Acramanin kraatteri (Australia: 32°1′S 135°27′E).
NASAn World Wind -satelliitti antaa meille tämän kauniin kuvan Etelä-Australian kraatterista, joka muodostui 580 miljoonaa vuotta sitten ja jonka halkaisija on 90 kilometriä. Se tunnistettiin vasta vuonna 1986 järven saarilla olevien järkkyneen kvartsin ja pirstoutuneiden käpyjen perusteella.
Taidegalleriat Yksityiset kokoelmat
22/06/2024
uutisia suurista hollywoodin näyttelijöistä
21/06/2024
Informativa ai sensi della Direttiva 2009/136/CE: questo sito utilizza solo cookie tecnici necessari alla navigazione da parte dell'utente in assenza dei quali il sito non potrebbe funzionare correttamente.